Janneniskalla halutaan satsata henkilöstön hyvinvointiin ja terveellisiin elämäntapoihin – kirjaimellisesti. Käytössämme on kattava kuntobonusjärjestelmä, jonka tarkoitus on kannustaa työntekijöitämme pitämään itsestään ja jaksamisestaan huolta. Jokaisella janneniskalaisella on mahdollisuus tienata lisätuloja terveellisillä elämäntavoilla ja erilaisilla kuntoiluharrastuksilla. Lisäksi tuemme näitä tavoitteita tarjoamalla ePassi-etuutta työntekijöillemme.
Kuntobonuksen kerryttämiseen ja ePassin hyödyntämiseen on useita erilaisia tapoja. Bonus onkin työntekijöiden keskuudessa laajalti hyödynnetty – vuonna 2023 jokaiselle Janneniskan työntekijälle maksettiin kuntobonusta. Tässä tekstissä kerromme kolmen työntekijämme näkökulman siihen, miten Janneniska on heitä tukenut heidän kuntoilutavoitteissaan.
Matkaliput motivaattorina lenkkipolulle
Yksi bonusta kerryttävistä lajeista on lenkkeily joko juosten tai kävellen. Näitä lajeja asiakkuus- ja markkinointipäällikkömme Sari Taussi harrastaa kuntobonuksen piirissä. Yleisurheilutaustaiselle Sarille lajit ovat olleet luontainen tapa liikkua jo pitkään, mutta kuntobonus tuo selkeää motivaattoria ja tavoitteellisuutta tekemiseen. ”Kilometrejä tuli viime vuonna yli 1 300 täyteen ja lenkit vaihtelevat aina 5 kilometrin minimimäärästä lähemmäs 15 kilometriä fiiliksen mukaan”, hän kertoo.
Kilometrien kerryttämiseen Sarilla toimi selkeä tavoite – hän oli luvannut pojalleen matkan Nizzaan, jonne hän halusi hankkia liput kuntobonuksella kerättyjen rahojen avulla. Tämä tavoite täyttyi hienosti, vaikka välillä lenkkejä jouduttiin lähteä tekemään iltamyöhälläkin, jotta tavoiteaikataulussa pysyttäisiin. Tällaiset kilometrimäärät vaativat myös olosuhteisiin sopeutumista – juoksemaan lähdetään pakkasilla ja helteilläkin, mutta lenkki saattaa jäädä hieman lyhyemmäksi.
Kuluvalle vuodelle Sarilla on tavoitteena päästä vähintään samoihin kilometrimääriin kuin viime vuonna. ”Haaveena olisi päästä juoksemaan puolimaraton vielä joku kesä, joten sitä kohti treenataan”, hän toteaa. Tavoitteiden saavuttamista helpottaa se, että Sarin roolissa on mahdollista hyödyntää jossain määrin työaikaakin liikkumiseen: ”Esimerkiksi webinaareja voi helposti kuunnella hölkkäillessäkin”, hän täydentää.
Kuntobonus oli ennen Janneniskalle työllistymistä Sarille tuttu ja tämä vaikutti hänelle positiivisesti Janneniskan työnantajamielikuvaan. ”Kuntobonus oli alkuun minulle tutumpi kuin meidän tuotteet”, hän naurahtaa ja jatkaa: ”Mielestäni kuntobonus luo fiiliksen, että meillä aidosti välitetään työntekijöistä ja kannustetaan siihen, että pidetään itsestämme huolta.”
Pyöräily ei jäänytkään pelkäksi koronabuumiksi
Koronavuosina koko maassa suursuosioon yltänyt maastopyöräilyharrastus jäi COO:llemme Saku Nurmiselle vakituiseksi elämäntavaksi. Pyöräily sen kaikissa muodoissa on myös yksi kuntobonustamme kerryttävistä lajeista. ”Korona sai aikaan sen, että piti kehittää jokin itsenäisesti ulkona toteutettava harrastus. Menin ostamaan ensimmäisen maastopyöräni ja nyt kilometrejä tulee vuositasolla noin 3 000”, Saku taustoittaa.
Klaukkalassa asustava Saku iloitsee alueen pyöräilymahdollisuuksista: ”Täällä ei tarvitse käyttää autoa, vaan lyhyillä siirtymillä pääsee todella hienoihin maastoihin kesät talvet ja esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto on polkumatkan päässä. Pyörän selässä on tullut liikuttua myös paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä päätyisi. Strava-sovelluksesta löytää kätevästi reittejä.”Vapaa-ajan lisäksi pyörään tulee tartuttua välillä 15 kilometrin työmatkan taittamiseksi.
Pyöräilyinto tarrasi Sakuun ihan tosissaan kiinni, sillä vaihtoehtoja kaksipyöräiseksi kulkupeliksi on nykyään useita: maastopyörä, sähköavusteinen maastopyörä, gravel-pyörä ja fatbike. ”Näillä olisi tarkoitus tänä vuonna polkea 4 000 kilometriä, jos vain terveenä pysytään”, Saku uumoilee. Janneniskan kuntobonusjärjestelmässä pyörälenkin minimipituus on 10 kilometriä ja matka todennetaan kuntoilusovelluksen avulla.
Saku on työskennellyt Janneniskalla jo yli 20 vuotta ja on saanut jokaisena vuonna kuntobonusta. Pyöräilyharrastuksen varsinaisena motivaattorina bonus ei toiminut, mutta kiva kylkiäinen rahallinen hyöty luonnollisesti on. Kuntobonuslajeista hiihto on myös talvisin osa harrastusrepertuaaria. ”Kannustan muitakin ehdottomasti kokeilemaan pyöräilyä ja muitakin bonusjärjestelmän lajeja. Meiltä onneksi löytyy hyvin valinnanvaraa siihen, millä tavalla liikkua.”
Kuntosalilta pitkän tähtäimen hyvinvointia
Kuntobonuksen lisäksi Janneniskalla tarjotaan työntekijöille hyvinvointiin käytettävää ePassi-rahaa. Myyjämme Mikko Koskinen hyödyntää tätä etuutta kuntosaliharrastukseensa – ePassin avulla pystyy maksamaan koko vuoden kuntosalijäsenyyden. Kuntosaliharjoittelu on ollut jo pitkään osa Mikon arkea. Lajiin hän tutustui 15-vuotiaana amerikkalaisen jalkapallon kylkiäisenä. ”Niistä ajoista jäänyt tapa on kantanut tähän päivään asti ja treenejä tulee tehtyä 5–6 viikossa”, Mikko kertoo.
Treenaaminen keskittyy pitkälti kehonrakennusmaiseen harjoitteluun, mutta mukaan mahtuu sopivissa määrin myös sykettä nostattavia HIIT-treenejä ja toiminnallista harjoittelua. ”Isompia tavoitteita ei enää salilla käymiseen liity, vaan haluan pitää vain kunnostani huolta. Liikunta pitää hyvää fiilistä yllä ja jaksan sen myötä paremmin niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Treenit suunnittelen itse.”
Kuntosaliharjoittelun voi yhdistää myös työntekoon, sillä jotkin etäpalavereista hoituu myös punttia nostellen. ”Yleensä tykkään kuitenkin treenata heti aamusta, sillä saan hyvän startin päivään. Rutiinit helpottavat myös elämää muutoinkin, kun työssä välillä mennään suuntaan ja toiseen.”
”Olen vahvasti sitä mieltä, että etenkin ikääntyvien ihmisten tulisi pitää huolta lihasvoimastaan, jos haluaa pitää itsensä työkykyisenä. Sen avulla pystytään välttämään muun muassa vammoja ja selkäkipuja ja sen kautta saavuttamaan kokonaisvaltaisesti parempaa hyvinvointia. Tätä olisi hyvä työpaikoilla painottaa enemmänkin. Onneksi meillä ePassi mahdollistaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet työnantajan sponsoroimana”, Mikko muistuttaa.
